Yksi mun tavoitteista laihdutuksessa on tulla paremmaksi ratsastajaksi. Timmimpi kroppa = parempi kehon hallinta. Lisäksi tietysti myös esteettisyys, kuka nyt haluaa katsoa lyllyvää selluliittisäkkiä hyppimässä hevosen selässä? Kylhän se hevonenkin tietysti säästyy, kun selässä on 20kg vähemmän painoa.
Hevoset on kuuluneet mun elämään ihan pennusta saakka. 8-vuotiaana muutettiin vanhempieni kanssa uudelle paikkakunnalla ihan hevostallin viereen ja sieltä se harrastus sai sitten alkunsa. Kävin kerran viikossa ratsastustunneilla ja hoitelin tallin hevosia päivittäin. Jossain vaiheessa meidän perheen rahatilanne oli sen verran tiukka, että jouduin lopettamaan ratsastustunnit. No minä tyttö etsin sitten ilmaisen tavan harrastaa hevosia ja löysin itselleni hoitohevosen. Koko yläasteikäni hoidin alue-ja kansallisen tason estehevosia. Hevoset pitivät hyvin pois pahan teosta ja pääsin mukaan kisoihin, opin ratsastamaan paremmin ja sain todella hyvää hoitokokemusta.
Peruskoulun jälkeen lähdin opiskelemaan hevosenhoitajaksi. 3 vuotta amiksessa meni rällätessä ja jos nyt saisin päättää niin olis sitä ehkä voinu valita järkevämmänkin alan... Amiksen aikana pääsin työharjoitteluihin ulkomaille ja sieltä tulikin hyvää työkokemusta. Amiksen jälkeen lähdin heti ulkomaille töihin ja sieltä palasin, kun piti astella armeijan harmaisiin.
Armeijan jälkeen mulle tuli pitkä tauko, enkä juuri hevostellut ollenkaan. Jossain vaiheessa pidin vuokrahevosta, mutta sekin jäi, kun aloitin amk:n. Ammattikorkean jälkeen aloin taas ratsastamaan aktiivisemmin, minulla oli vuokrahevonen ja kävin ratsastamassa paljon tuttavien hevosia. 1,5v sitten minulle tarjottiin nykyistä hevostani.
Hevoseni on 10v, Eestin urheiluhevonen. Oikein kipakka, paljon mielipiteitä omaava ja mieltään myöskin osoittava tamma. Hänen kanssaan nyt valmentaudutaan ja yritetään päästä kisaamaankin jossain vaiheessa. Tammani on sorttia perinteinen virosta tuotu hevonen. Opettu nopeasti kulkemaan kaula kaarella ja kaikki muut asiat jätetty unholaan. Ystäväni jolta tamman ostin, ehti viemään sitä vähän eteenpäin, mutta se jäi kuitenkin loukkaantumisen vuoksi seisomaan puoleksi vuodeksi. Tämän jälkeen hevonen tulikin minulle ja pikkuhiljaa opetellaan enemmän ja enemmän.
Nyt me ollaan tamman kanssa yhdessä laihdutuskuurilla, kun kesävattaa on hieman kertynyt. Tää munkin laihdutus olis vaan paljon helpompaa, kun joku annostelis aina ruuat valmiiksi, eikä olis muita ruokailu mahdollisuuksia ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti